Varhaista huomenta kaikille! Pahoittelut, kun on ollut taukoa blogipäivittelystä, mutta jotenkin se aika aina päivisin hurahtaa työn tiimellyksessä ja pitäähän niitä omiakin asioita aina välillä hoidella, niin siinä jää helposti kirjoittelut siten sivummalle, mutta parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, eikös juu

Kiirutta on meitillä täällä löytiksen tohinoissa ollut jonkin verran, mutta nyt vähäsen rauhallisempaa aikaisempin päiviin/viikkoihin verrattuna. Asukkeina meillä tällä hetkellä kissoja, koira, kaneja, lintuja ja hamstereita. Hamsterit eivät kotisivuilla vielä näy, kun poikaset vasta kasvamassa, mutta heti kun asia tulee ajankohtaiseksi, löytyy sieltä inffoa kyllä, joten älkäähän huoliko!

Jos olette käyneet kurkkaamassa kotia etsiviä koiria, niin sine on tullut meidän uusin kodinvaihtaja "Cookie", joka on mitä mainioin pikkuneiti! Nopeasti oppiva ja innokas touhuaja! Sisäsiisteys-opettelu on alkanut tuottaa tulosta ja kaikki tarpeet tehdäänkin jo ulos muutamia yksittäisiä sattumia lukuunottamatta.

Kanien tiimoilta iloisia uutisia myös, sillä Huugo ja Noki ovat todennäköisesti löytäneet yhteisen uuden kodin. Huugo päätettiin kastroida, kun meille tuli kodinvaihtajaksi viehättävä kanineito Noki. Päätimme, että kokeillaan näitä kahta pitkäkorvaa yhteen, jolloin kummankaan ei tarvitsisi olla enää yksin. Koti ei vielä ihan täysin satavarma, sillä pariskuntaa ei kuitenkaan vielä hetkeen voi laittaa "saman katon alle", kun Huugon kastraatiosta on vielä niin vähän aikaa, mutta katsotaan, mitä päivät tuovat tullessaan, selvää ihastumista oli havaittavissa sekä kanien että kodintarjoajien puolesta

Jos ihmettelette miksi kirjoitan tähän aikaan yöstä/aamusta, niin johtuu siitä, että toipilaan tarkkailu valvottaa tämän yön. Tiistai-iltana tuli ilmoitus auton alle jääneestä koirasta, jonka sitten haimme päivystävän eläinlääkärin vastaanotolta löytöeläinkodille tarkkailuun ja hoitoon. Koiramummo on tällä hetkellä kohtalaisen kuntoinen tilanteeseen nähden.

Nyt keskiviikko-aamulla pitäisi tulla toimittaja tekemään pientä juttua löytöeläinkodista ja EHYstä. Miten mahtaa haastattelut mennä, kun häntä vastassa on yön valvonut ja todennäköisesti inasen väsynyt eläintenhoitaja

 

Nyt kaffeet porisemaan ja pientä yö/aamupalaa :) muutama tunti olisi vielä edessä..

 

Jenni

 

 

 

Kiitos, että luet tätä ja anteeksi, että on tämä kirjoitellu kestänyt.

Tämä blogin kirjoittelu on kuitenkin sellaista oheistoimintaa ja ainakin minulta jää todella helposti kaikkien muiden hommien ohella. Viikolla yritän suoriutua opinnoista ja viikonloppuna tahtoo aika mennä seikkaillessa tuonne Irjanteelle ja takaisin...hieman omien elukoiden kanssa puuhailua ja taas takasin:) Bensakulut ovat komiat opiskelijalle, mutta siedettävät. Pääsin jopa kehaisemaan tuonnoin, että mitäs kummaa...tilillä on pari kymppiä ylimääräistä ja opintotuki tulee jo ensi viikolla...nyt äkkiä ostamaan kissanruokaa.

Löytöeläinkodilla on ollut varsinaista tohinaa. Täytyisi kirjoitella tätä blogia viikottain, että muistaisi mitä kaikkea on oikein tapahtunut. Koiria on tullut uudelleensijoitukseen ja koiria on myös kivasti saatu uusiin koteihin. Koirien osalta on ollut myös joitakin yhteydenottoja poliiseilta ja olemme yrittänyt auttaa parhaamme mukaan. Kissojen kohdalla on joitakin oikein iloisiakin uutisia, kun olemme tavoittaneet parin kissan omistajat ja kissat ovat päässeet/pääsevät takaisin kotiin. Lisäksi löytöeläimet ovat työllistäneet ihan kivasti ja hienosti ovat ihmiset osanneet kysellä eläimiään...varsinkin koiria!

Onhan löytsikällä tavattu myös muita eläimiä... Papukaijoja, undulaatteja, hamstereita ja pupuja. Kaikki eri lähtökohdista tulleita. Osa on jäänyt huostaanotosta taloon ja olemme lupautuneet ylläpitämään eläimiä siihen asti, kun niille löytyy uudet kodit. Lisäksi meille on tullut näitä "uudelleensijoitus" kohtaloita, jotka viettävät kanssamme aikaa niin kauan, että oma koti löytyy kaikille. Eläimiä, eläimiä ja eläimiä...kohtaloita, kohtaloita, kohtaloita. Paljon työtä, mutta lämmin tunne, kun eläin pääse takaisin kotiin... tai koditon eläin löytää kodin...

Kello lähenee kahtatoista ja aamulla työpäivä...kone vielä linkoaa löytsikän pyykkejä...Hyvää yötä!

 

-Miina

 

 

Otsikkokin muistuttaa meitä huolehtimaan eläinystävistämme, erityisesti näin kauniin ja kylmän talven keskellä.

Ehyn kuulumisia sen verran, että kivasti mennään ja opetellaan yhteistä toimintakulttuuria. Kankeutta on - totta kai on -uusi yhdistys, uudet tuulet. Meidän parit ns. todelliset aktiivit ovat olleet korvaamaton apu löytöeläinten haussa...kiitos siis Minnalle, Ninalle ja Satulle hirmuisesti. Löytöeläinkodin aloittaessa toimintaa minulla oli hirveä stressi siitä miten kaikki täytyisi olla täysin selvää ja valmiiksi suunniteltua, mutta käytäntö on opettanut, että toiminta ja toimintamallit hakevat paikkaansa. Löytöeläintenkin kohdalla olemme hyvin pärjänneet pienellä porukalla, vaikka aluksi minulla oli suunnitelmissa iso aktiivinen ja tiivis verkko - käytännössä kai sellainen ei ole mahdollista :D

Viikonloppuna lähdemme Jennin kanssa SEY:n kursseille Helsinkiin...

 

Ei ole mirrin paikka lumessa on mauku mielummin tuvassa.

Muista myös naapurin Mustia ei ansaitse paleltumia.

Tintti haroo siipiään tahtoo lämmön lähelle kiipivän.

On otettava huomioon myös muita, vaikka pakkanen koettelee myös omia luita.

 

Miina

 

 

Kovasti on ollut menoa ja meininkiä löytöeläinkodin arjen pyörityksessä. Enemmän ja vähemmän hulinalla menty maanataista perjantaihin ja nyt lauantaina sain viettää vapaapäivää, kun Miina on ahkerana opiskelujen ohella huolehtinut löytöeläinkodista ja sen asukeista. Eipä sitä uskoisi, että  tässä työssä menee aikaa, kun on "vain" kahdeksan kissaa ja muutama muu karvakaveri, mutta niin se aika vain tuntuu päivisin kuluvan. Eikä varsinaisissa hoitotöissä niin hirmuisesti aikaa menekkään, mutta muuhun oheiseen kyllä. Tekemistä on ja päivät venyy, mutta kun on työ josta tykkää niin mikäs sen hienompaa!

Tälle viikolle on mahtunut niin löytökissaa, huostaanotettuja eläimiä, kuin villikissojakin, remonttihommia, paperitöitä ja puhelimessa asiointia unohtamatta. Ja myös iloinen tapahtuma, kun meidän alkuviikon ainokainen kodinetsijäkissa löysi itselleen onnellisen omistajan!  Sterilaatio, rokotukset ja loishäädöt hoidettu, vielä lepoa ja haavan parantelua, mutta kun kaikki kunnossa, niin eikun viettämään kissanpäiviä uuteen kotiin! 

Huomenissa pikainen paluu arkeen taas, joten nyt nauttimaan vielä vähenevistä vapaapäivän minuuteista 

Jenni